Puheenaihe 28.4.2020: Muukalaisista e-kuntalaisiksi, uhka vai mahdollisuus?

Muukalaisista e-kuntalaisiksi, uhka vai mahdollisuus?

 

Jokakeväinen muuttoliike on tuttu näky myös Pyhtäällä, enkä nyt puhu muuttolinnuista. Tänä keväänä aihe on puhuttanut tavallistakin enemmän.

Pyhtää on teollisuusperinteestä ja vahvasta maatalousleimasta huolimatta myös ennen kaikkea mökkikunta, kaikilla mittareilla. Pyhtäällä on noin 1400 ulkopaikkakuntalaisten omistamaa (yhteensä n. 2000) vapaa-ajan asuntoa ja Tilastokeskuksen mukaan kesäasukkaita on yli 2600 eli määrä vastaa yli 50 prosenttia Pyhtään vakituisista asukkaista. Mökkirakentamisen kulta-aika sijoittunee Pyhtäälläkin 1960- ja 70-luvuille, mutta vielä vanhemmasta loma-asuntokulttuurista kertovat mm. Heinlahden Hevossaaren kesähuvilat, joista vanhimmat ovat 1800-luvun puolelta. Uusia vapaa-ajan rakennuksia on viime vuosina noussut Pyhtäällä lähes samaan tahtiin kuin uusia asuinrakennuksia, joten markkinaa ei ainakaan sillä perusteella ole vielä kyllästetty. Eikä ihme, vapaa-ajan asunto meren rannalla tunnin matkan päässä Helsingistä kuulostaa edelleen monen mielestä luksukselta.

 

Korona-pandemian myötä mökkiläiset ovat nousseet otsikoihin ympäri Suomen. Keskustelu on ollut värikästä ja keskittynyt äänekkäimmin niihin haittoihin ja riskeihin, joita kesäasukkaat tuovat tullessaan. Itselleni uutisvirrasta on kuitenkin jäänyt etenkin mieleen jo vuosia sitten herännyt, mutta kauan uinahtaneena ollut keskustelu kaksoiskuntalaisuudesta. Lähtökohtaisestihan kyse on siitä, että vapaa-ajan asukas saisi enemmän oikeuksia sekä vaikutusmahdollisuuksia mökkikunnan asioihin ja jota toisaalta kompensoitaisiin esimerkiksi verotulojen siirrolla mökkikuntaan.

 

Menoja vai tuloja?

Osa mökkiläisistä on viettänyt jo tähänkin saakka merkittävän osan vuodestaan mökillä, Koronan ja etätöiden myötä vapaa-ajan asuntojen käyttö vaikuttaa tällä hetkellä lisääntyvän entisestään. Vapaa-ajan asukkaiden tarve käyttää mökkikunnan palveluita lisääntyy, mutta aiheuttaa samalla kunnalle päänvaivaa mm. palveluiden mitoituksen ja kausivaihteluiden kannalta. Esimerkiksi pienen kunnan terveyskeskuksessa tulisikin olla kesäkaudella, vakituisen henkilökunnan loma-aikaan, mahdollisesti enemmän kapasiteettia kuin hiljaisena talviaikana! Vaikka kunta voikin laskuttaa yksittäisen terveyskeskuskäynnin vapaa-ajan asukkaan kotikunnalta, ei enimmäiskorvaus voi millään kattaa kapasiteetin ja resurssien uudelleenjärjestelyn aiheuttamia kustannuksia. Ääriesimerkkeinä ilmiötä todistanevat parhaiten Kittilän kaltaiset kausiturismikunnat, joiden terveyskeskuksissa tehdään kahden kuukauden aikana enemmän töitä kuin loppuvuonna yhteensä. Palvelut pääasiassa mitoitetaan ja niiden valtionapu lasketaan kunnan vakituisten asukkaiden perusteella vaikka todellisuus olisi jotain aivan muuta.

 

Paikallisille yrittäjille vapaa-ajan asukkaat voivat olla elinehto. Kyläkauppa ei välttämättä pysyisi pystyssä ilman kesäasukkaita, mökkitalkkareille ja polttopuuyrittäjille kesäasukkaat lienevät lähes olemassa olon kynnyskysymys. Paikallinen kulutus lisää elinvoimaa ja tuo kunnalle verotuloja, vaikkakin mutkan kautta. Osa palveluista ei pärjäisi pelkästään vakituisten asukkaiden ostovoimailla, jolloin palvelut siirtyisivät muualle ja veisivät myös verotulot mennessään. Kesäasukkaiden mukanaan tuoman elinvoiman määrää on mahdotonta tarkkaan laskea, mutta Pyhtään osalta voidaan ainakin varovasti arvioida sen olevan vähintään huomattava.

 

Yksityiset palvelut toimivat myyntituloilla, mutta kunta tarvitsee palveluidensa rahoittamiseen verotuloja. Mökkiläisistä puhuttaessa viitataan usein heiltä perittävään kiinteistöveroon, sen määrään, ja siitä saatavaan vastineeseen. Kiinteistöverosta on myös olemassa paljon väärää, osin vanhentunutta ja osin huhupuheisiin perustuvaa, tietoa mikä on sen merkitys kunnan talouteen ja mihin sen tuottoja käytetään. Pyhtään osalta voidaan todeta, että ulkopaikkakuntalaisten omistamien vapaa-ajan asuntojen kiinteistöverotuotto oli n. 1,5% Pyhtään kokonaisverotuloista v. 2019. Kiinteistöverotuottoja ei kohdisteta mitenkään erikseen vaan ne menevät samaan yhteiseen kirstuun, josta maksetaan kaikki kunnan tarjoamat palvelut terveyspalveluista, opetuksesta, liikuntapaikoista ja pelastustoimesta vaikkapa teiden ja uimarantojen kunnossapitoon, kirjastoon, eläinlääkäriin sekä rakennustarkastajaan. Riippumatta siitä käyttävätkö palveluita vakituiset vai kesäasukkaat.

 

Kuinka mahdollistaa vaikuttaminen?

Kesäasukkaan asema kunnan päätöksenteossa on kieltämättä heikko. Usein mökkiläistä kuullaan vain esimerkiksi rakennuslupa-asioissa silloin kun asia koskee hänen omistamaansa kiinteistöä. Suoria vaikutusmahdollisuuksia on usein lähinnä vain yksityistien tiekunnan tai laituriporukan päätöksiin. Kuitenkin esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) v. 2017 teettämässä tutkimuksessa selvästi yli puolet vastaajista piti tärkeänä saada tietoa ja olla osallistumassa kunnalliseen päätöksentekoon.

 

Kaksoiskuntalaisuudesta laadittiin muutama vuosi sitten osana lainsäädäntövalmistelua selvitys, jossa todettiin, että ainakin verovelvollisuuden ja äänioikeuden osalta tällainen kahden kotikunnan malli törmäisi väistämättä perustuslaillisiin ongelmiin. Haasteita nähtiin myös mm. yhdenvertaisuuden ja kaksikielisyyden osalta. Selvityksen perusteella on selvää, ettei kunta tulevaisuudessakaan pääse osingoille vapaa-ajan asukkaiden verotuloista eivätkä mökkiläiset nauttimaan kuntalaisuuden eduista - elleivät he sitten vaihda kotikuntaansa.

 

Viron e-kansalaismallia mukaillen virtuaalikuntalaiseksi?

Mikä sitten avuksi ”monipaikkaisten”, kuten selvitys kaksoiskuntalaisia kutsuu, palveluiden saatavuuden ja vaikutusmahdollisuuksien suhteen? Kevyenä ratkaisuna useissa mökkirikkaissa kunnissa on perustettu mökkitoimikuntia, joilla on kunnan päätöksenteossa neuvoa-antava asema. Toimikunnat voivat siis esimerkiksi antaa lausuntoja ja ehdotuksia valmisteilla oleviin asioihin ja mahdollisesti osallistua puheoikeudella joihinkin toimielinten kokouksiin. Kaikkein köykäisin vaihtoehto osallistamiseen lienee esimerkiksi kerran vuodessa järjestettävä keskustelutilaisuus, ”mökkiläisfoorumi”, jossa sana on vapaa ja kissan voi tarvittaessa nostaa pöydälle.

 

Pidemmälle vietynä ratkaisu voisi olla e-kuntalaisuus, eräänlainen digitaalinen kuntalaisuus, jonka avulla kunnan palveluita voitaisiin tarjota tasavertaisesti ja joka mahdollistaisi laajemmankin joukon osallistamisen päätöksenteon yhteydessä. Palveluiden osalta tulisi toki ratkaistavaksi niiden hinnoittelu, ovatko vapaa-ajan asukkaat valmiita niistä maksamaan?

 

Kutsun kaikki kuntalaiset ja vapaa-ajan asukkaat mukaan keskusteluun ideoimaan mahdollisuuksista vapaa-ajan asukkaiden osallistamiseksi kunnan palveluihin ja päätöksentekoon. Vapaa-ajan asukkaat ovat tärkeä osa arkea ja yhteiskuntaa myös Pyhtäällä - kysymys kuuluukin, kuinka saamme heidät myös tuntemaan niin?

 

elinvoimapäällikkö
Jari Kansika

Lisää uusi kommentti