• Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский

juhlavuosi

     

Varhaisin asiakirjatieto Pyhtäästä vuodelta 1347 kertoo kiistasta, joka koski Ahvenkosken lohipadon käyttöä. Asutusta kunnan alueella on kuitenkin ollut jo kivikaudella. Vuonna 2017 Pyhtää on vireä kaksikielinen n. 5300 asukkaan kunta ”Suuren Rantatien” varrella hyvien yhteyksien päässä kaikesta.

Pyhtää ja sen asukkaat ovat kautta aikojen kokeneet erilaisia kahakoita ja tunteneet nahoissaan valtioiden rajamuutokset. Vuoden 1743 Turun rauhassa Ruotsin ja Venäjän raja siirtyi Kymijoen Ahvenkosken haaraan ja tämä jakoi alueen Pyhtääksi ja Ruotsinpyhtääksi, joka jäi Ruotsille. Haminan rauhassa vuonna 1809 ns. Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen ja muodostui tuntemamme Suomi-neidon hahmo.

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta ja Pyhtää 670 vuotta - tätä on hyvä juhlia yhdessä.  Kummatkin ovat omassa mittakaavassaan pieniä ja sisukkaita. Kummaltakin löytyy historiaa sekä perinteitä ja toisaalta molemmat kulkevat kehityksen huipulla.

Suomen juhlavuonna tarkastellaan Suomen menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

Pyhtään juhlavuosi kuljetaan läpi kuukausittain ja joka kuukaudelle on valittu oma teemansa. Teema voi liittyä vuodenaikaan, kuukauteen sijoittuvaan liputuspäivään, kuten kansallinen veteraanipäivä taikka jo olemassa olevaan tapahtumaan. Pyhtään juhlavuoteen kuuluu Suomen 100 vuoden lisäksi mm. lapset, ruotsalaisuus, raja maakunta ja työ.

Tammikuu - Lukeminen
3. tammikuuta avautuu laaja nettisivusto, joka kertoo Kirjojen Suomi kirjallisuushankkeesta: Kotimainen kirjallisuus on täynnä tarinoita, jotka kuvaavat Suomen muuttumista. Ne kertovat meidän oman tarinamme. Kirjojen Suomi on suuri kirjallisuushanke, jonka verkkosivusto kannustaa ja inspiroi lukemaan.”

Ja mikä onkaan kodikkaampaan kuin käpertyä sohvalle lämpimään viltin alle hyvän kirjan kanssa pakkasen paukkuessa tammikuun illan pimeydessä.

Helmikuu - Lapset
Helmikuun teema ”Lapset” liittyy Kymenlaaksossa jo tuttuun tapahtumaan, kolme viikkoa (5.-26.2.) kestäviin Lasten Kulttuuriviikkoihin, joiden aikana on kaikenlaista lapsille suunnattua ohjelmaa ja tapahtumaa eri puolilla Kymenlaaksoa ja nyt jo parin vuoden aikana myös Loviisassa.

Maaliskuu - Ruoka
Maaliskuun teema ”Ruoka” on ollut ihmisten perustarve kautta aikojen ja näin ollen hyvin tärkeä tekijä elämässä. Ruoka itsessään on kokenut myös muutosta, syömme erilaista ruokaa nyt kuin esimerkiksi 100 vuotta sitten. Ruoka ja siihen tarvittavat raaka-aineet ovat muovanneet ihmisten elämään kautta aikojen: tarvittavat pellot, joista on saatu vilja, puutarhat hedelmille ja muu vastaava on muovannut ihmisten asuinympäristöä.

Huhtikuu - Sota ja rauha
Huhtikuun teema ”Sota ja rauha” lähti 27. huhtikuuta vietettävästä kansallisesta veteraanipäivästä. Pyhtään on vuosisatojensa aikana kokenut ”nahoissaan” niin sodan kuin rauhankin muutokset. Sota-aikoina pitäjää ovat koetelleet muun muassa tulipalot, ryöstöt ja nälänhätä. Rauhan tulo on vastaavasti muuttanut pitäjän kuin myös valtion rajoja: vuoden 1743 Turun rauhassa Pyhtää jakaantui Pyhtääksi ja Ruotsinpyhtääksi ja samalla siitä tuli rajapitäjä Ruotsin ja Venäjän välille.

Toukokuu - Ympäristö
Toukokuun teema ”Ympäristö” liittyy heräävään kevääseen ja kesään sekä odotukseen tulevasta kesästä. Ympäristössä joka puolelta nousee uutta kasvua ja elämää sekä toukokuu on myös hyvää istutusaikaa.

Kesäkuu - Kulttuuri
Kesäkuussa teema ”Kulttuuri” on vahvasti esillä nuorisotoimen lasten kesäleireillä, näillä pyritään katsomaan ja tutkimaan Pyhtään ja Suomen historiaa sekä menneisyyttä. Kymijoen Lohisoitto ja sen Pyhtään kirkkokonsertti sijoittuvat myös kesäkuuhun.

Heinäkuu - Lomanvietto
Heinäkuu teema ”Lomanvietto” sijoittuu Suomen suosituimpaan lomakuukauteen ja on kevyttä kesäistä.

Elokuu - Meri ja joki
Elokuun teeman ”Meri ja joki” ovat merkityksellisiä Pyhtäälle monin tavoin: kumpikin on antanut elantoa pyhtääläisille, kumpikin on kulkureitti ja nykyään kumpikin tarjoaa nykyään harrastusmahdollisuuksia. Meri ja joki ovat olleet niin yhdistäjiä esim. seprakauppa Suomenlahden ylitse Viroon ja erottajia kuten vuoden 1743 Turun rauhassa jolloin Kymijoesta tuli Ruotsin ja Venäjän raja.

Syyskuu - Liikunta ja terveys
Syyskuun teemana on ”Liikunta ja terveys” ja näitä kumpaakin on hyvä pitää yllä kautta vuoden. Näiden sijoittuminen syyskuulle ajoittuu lähinnä siihen, että syyskuussa ovat koulujen liikuntatunnit täydessä vauhdissa, monet kerhot ja seurat aloittaneet toimintansa liikunnan parissa.

Lokakuu - Työ
Työ on ollut elinehto ihmisille ja työn perusteet ovat muovanneet asuinympäristöä kautta aikojen. Työn kautta on saatu muun muassa ruokaa, vaatteita ja asuinrakennuksia. Työ on opittu vanhempien kautta ja työ on opettanut tekijäänsä. Pyhtäällä perinteisiä työpaikkoja on ollut muun muassa kalastuksessa, maanviljelyssä ja puuhioketehtaalla.

Marraskuu - Ruotsalaisuus
Marraskuun teema Ruotsalaisuus kehittyi svenska dagen:in (6.11.) ja Pyhtään kaksikielisyyden ympärille. Kymenlaakson alueella Pyhtää on ainut kaksikielinen kunta ja koko Suomea tarkastellen Suomen itäisin kaksikielinen kunta.

Joulukuu - Joulu
Joulukuun teemana on itseoikeutetusti ”Joulu”. Joulussa on paljon perinteitä, mutta aikojen saatossa myös jotkut perinteet ovat jääneet pois tai muuttaneet muotoaan. Pyhtäällä joulu tuo myös esiin kunnan kaksikielisyyden ja ruotsalaiset tavat, kuten esimerkiksi Lucian päivä ja sen vietto. Joulukuussa on myös vuoden ”pääjuhla” ja juhlavuoden lopetus eli itsenäisyyspäivä.

 

TEHDÄÄN YHDESSÄ
Suomi 100 juhlavuoden teema on yhdessä, ja Pyhtään teemaversio on, tehdään yhdessä. Kaikki on kutsuttu mukaan juhlintaan Pyhtäällä ja Suomessa. Vuoden keskeisin tavoite on vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

NUORILLE TÖITÄ
2017 kymenlaaksolaisille 17 -vuotiaille nuorille pyritään järjestämään kesätyöpaikka. Nuorelle tulee jäämään ainutlaatuinen muistijälki vuodesta, näin rakennetaan pohjaa nuorten tulevaisuudelle ja hyvälle työelämälle.

Ottakaamme osaa Suomen ja Pyhtään juhlavuoteen ja tehkäämme yhdessä siitä ikimuistettava!

 

Det allra tidigaste beskedet om Pyttis framstår i en handling från 1347 gällande grälet om hur Abborfors laxdamms skörd ska delas mellan bönder och kyrkan. På kommunens område har dock varit bebyggelse redan på stenåldern. Ny på 2017 är Pyttis en vital tvåspråkig kommun med ca 5300 invånare vid ”Stora Strandvägen” och med goda förbindelser överallt.

Pyttis och Pyttisborna har under tidernas lopp upplevt olika sammanstötningar och fått ta konsekvenserna av staternas gränsändringar. På följden av fredsavtal i Åbo 1743 flyttades gränsen mellan Sverige och Ryssland till Kymmeneälvens Abborfors gren. Med gränsändringen tudelades Pyttis kommun till Pyttis (Ryssland) och Strömfors som blev kvar i Sverige. Med fredsavtal i Fredrikshamn 1809 anslöts den så kallad Gamla Finland till andra delar av Finland och så bildades den figur av Mön Finland som vi alla känner.

Finland fyller 100 år och Pyttis 670 år på 2017 – det ska man fira tillsammans. Båda Finland och Pyttis är i sina skalor små och ihärdiga. Båda har historia och traditioner och å andra sidan går i utvecklingens främsta linje.

Under Finlands jubileumsår betraktas landets förflutna, nutid och framtid.

Pyttis jubileumsår ska gås igenom månadsvis och varje månad har sitt eget tema. Temat kan sälla sig till årstiden, månadens flaggdag liksom nationell veteransdag eller till något redan varande evenemang. Till Pyttis jubileumsår hör förutom Finlands 100 års firande också bl.a. barn, svenskheten, gränslandskap och arbete.

Januari  – Läsandet

På 3 januari öppnas en omfattande helhet nätsidor där det berättas om litteraturprojekt Böckernas Finland: Inhemsk litteratur är full av historier som skildrar hur Finland är förändrat. De berättar vår egen historia. Böckernas Finland är ett stort litteraturprojekt vars nätsidor sporrar och inspirerar att läsa.

Och vad skulle vara mera mysigt än att kura ihop sig på soffan under en varm filt med en god bok när kölden smäller i januarikvällens mörker.

Februari  – Barn

Februarimånadens tema ”Barn” sällar sig till redan känd evenemang Barns Kulturveckor som tar tre veckor (från 5 till 26 februari). Under de tre veckorna finns allslags program och evenemang för barn på olika håll i Kymmenedalen och också i Lovisa som har kommit med för två år sedan.

Mars  – Kost

Marsmånadens tema ”Kost” har blivit människornas basbehov genom alla tider och således en mycket viktig faktor i livet. Kost i sig själv har utvecklats: vi äter nu ganska olik mat än för 100 år sen. Kost och råvaror som behövs laga mat har bearbetat människornas liv under alla tider: spannmålsåkrar, trädgårdar och andra motsvarande odlingsställen har bearbetat människornas bostadsmiljöer.

April  – Krig och fred

Aprilmånadens tema ”Krig och fred” har fått sitt ursprung från Veterandagen som firas 27 april. Pyttis har genom århundraden fått ta konsekvenserna av såväl krigets än fredens medförda ändringar. Under krigstiden har kommunen plågats av bland annat bränder, rån och hungersnöd. Fredsavtal har motsvarande ändrat såvida kommunens än också rikets gränser: i Åbo fredsavtal 1743 tudelades Pyttis till Pyttis (Ryssland) och Strömfors (Sverige) och samtidigt blev Pyttis gränskommun mellan Sverige och Ryssland.

Maj  – Miljö

Majmånadens tema ”Miljö” sällar sig till vaknande vår och väntan på kommande sommar. I omgivningen dyker upp nytt växtlighet och liv och majmånad är också bra tid för att plantera nya växter.

Juni  – Kultur

Junimånadens tema ”Kultur” är väl framme på ungdomsbranschens sommarläger för barn. På lägret ska beskådas och undersökas Pyttis och Finlands historia och förflutna. Kymijoen Lohisoitto och Pyttis kyrkokonsert tar också plats på juni.

Juli  – Semesterfirande

Julimånadens tema ”Semesterfirande” sällar sig till Finlands mest populära semestersäsong och innehållet är lätt och sommarlikt.   

Augusti  – Havet och älven

Augustimånadens tema ”Havet och älven” är betydelsefullt för Pyttis med många olika sätt: båda har gett uppehälle till Pyttisbor, båda är en farled och nuförtiden ger båda tillfällen för hobbyer. Havet och älven har varit både förenare som till exempel seprahandel över Finska viken till Estland och separerare liksom i Åbo fredsavtal 1743 då Kymmeneälven blev gränsen mellan Sverige och Ryssland.

September  – Motion och hälsa

Septembermånadens tema är ”Motion och hälsa” och de båda är bra att uppehålla året runt. Att temat är placerat på september beror närmast på att i september är skolornas motionslektioner i full fart. Många klubbar och föreningar har börjat sitt arbete inom motionsverksamhet.

Oktober  – Arbete

Arbetet har varit levnadsvillkor för människor och arbetet har bearbetat bostadsmiljön genom alla tider. Med att arbeta har man fått kost, kläder och bostäder. Arbetet har lärts av föräldrar och övning har gett färdigheter. I Pyttis har traditionellt varit arbetsplatser inom fiske, jordbruk och träslipsbruk.

November  – Svenskhet

Novembermånads tema ”Svenskhet” bildades på svenska dagen (6 november) och Pyttis kommuns tvåspråkighet. I Kymmenedalen är Pyttis den enda tvåspråkig kommun och den östligaste tvåspråkig kommun i Finland.

December  – Jul

Decembermånadens tema är självklart ”Jul”. I jultidens firande finns mycket traditionella vanor men under tidernas lopp har några traditionella vanor glömts eller ändrats. I Pyttis kommer under jultiden fram också kommunens tvåspråkighet och svenska vanor liksom till exempel Lucia dagens firande. I december tar plats också årets viktigaste och jubileumsårets slutfest självständighetsdagen.

TILLSAMMANS

Finland 100 jubileumsårets tema är tillsammans och Pyttis kommuns version om temat är vi ska göra tillsammans. Alla har inbjudits att del i festfirandet i Pyttis och i Finland. Årets viktigaste mål är att förstärka känslan av samhörighet.

ARBETE FÖR UNGDOMAR

För alla 17 åriga ungdomar i Kymmenedalen ska arrangeras sommarjobb 2017. Ungdomar ska få enastående minnesbilder från året och således byggs grunden för ungdomarnas framtid och god arbetsliv.

Låt oss ta del i Finlands och Pyttis jubileumsår och låt oss göra detta år oförglömlig!