• Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский

Olisiko Virosta opiksi otettavaa?

Veljeskansamme Viro juhli itsenäistymisensä 100-vuotisjuhlia viime viikonloppuna. Mediassa oli paljon artikkeleja Viron karikkoiselta taipaleelta. Viime vuosia voisi kuvata Viron ihmeeksi. Pikku maasta on syntynyt maailmanluokan ratkaisuja. Kuuluisin etelänaapurissamme syntynyt tuote on Skype-internetpuhelupalvelu, joka levisi maailman ykköstuotteeksi. Suomessakin kehiteltiin vastaavia ratkaisuja samoihin aikoihin, noin 15 vuotta sitten. En niistä ole sen koommin kuultu.

Skypen menestystä on seurannut toinen toistaan ennakkoluulottomia ratkaisuja. Parhaillaan pinnalla ovat robotiikka ja tekoäly, jotka molemmat ovat maailmalla kuuminta hottia. Näyttää siltä, että virolaiset ovat näilläkin alueilla aallonharjalla.

Viron valtio on myös ottanut teknologialoikan, mikä on poikinut menestystä ja hyvinvointia kansalle. Moni suomalainenkin on tarttunut Viron sähköisen kansalaisuuden koukkuun ja perustanut yritystoimintaa maahan. Haastatteluissa nämä suomalaiset kehuvat sitä, miten helppoa yrityksen on Virossa toimia Suomeen verrattuna. Byrokratia on minimissään siinä, missä Suomessa edellytetään jos jonkinlaista lupaa ja raporttia.

Olen itse havainnut, että virolaiset myös tulkitsevat sääntöjä myönteisemmin. Siinä missä suomalaiset pohtivat sääntöjen rajoituksia, virolaiset katsovat niiden mahdollisuuksia. Ei ihme, että Virolaiset pärjäävät. Suomi on itse rakentanut itselleen menestyksen rajoitteita. Molemmat maathan kuuluvat samaan Euroopan Unioniin.

Hieman samanlainen asenne-ero näkyy Suomen sisällä verratessa esimerkiksi yrittäjämyönteistä Pohjanmaata ja Kymenlaaksoa. Viikonlopun Kouvolan Sanomissa Voikoskella kaasutehdasta ja matkailupalveluja pyörittävä yrittäjä Clas Palmberg suomi kovin sanoin byrokratiaa ja asenteita. Lehden haastattelussa hän kertoi, että muutama vuosi sitten oli perustamassa uusia tuotantolaitoksia. Hän tiesi, että Kaakkois-Suomessa rakennuslupien käsittelyyn menisi hyvinkin kaksi vuotta. Hän lähetti miehensä Pohjanmaalle. Kun yritys sitten esitti kahden ison tuotantolaitoksen rakentamista Kokkolaan, virkamiehet olivat patistaneet heti rakennustöihin ja luvanneet hoitaa luvat kuntoon.

Kun Pyhtäälle lähdettiin suunnittelemaan lentopaikkaa, kiitotien pituudeksi määritettiin 1800 metriä. Säädöksissä yli 2100 metrin kiitotie vaatii YVA-asetuksen mukaisen ympäristövaikutusten selvittämisprosessin. Tästä selvästä määräyksestä huolimatta haluttiin Kymenlaaksossa pohtia, josko kuitenkin tarvittaisiin YVA-asetuksen mukainen prosessi. Aikaa kului ja yrittäjä odotti. Väärinkäsitysten välttämiseksi totean, että lentopaikan ympäristölupa edellyttää joka tapauksessa ympäristövaikutusten selvittämistä.

Versson kylpylähotellille on koetettu saada edellytykset jo yli viisi vuotta, ja edelleen asemakaavasta on valituslupahakemus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Suomalainen järjestelmä mahdollistaa tämän; en minä valittajia syytä vaan järjestelmää.

Pohjanmaalaista ja virolaista asennetta me Kymenlaaksossa kaipaamme. Tarvitsemme pikaisesti uusia työllistäviä pieniä ja keskisuureksi kasvavia yrityksiä. Vain näin voimme hidastaa maakuntamme väestökatoa, joka muuten oli viime vuonna noin 2000 henkilöä!

 

Onnea Viro! Onnea virolaiset - teistä voi ottaa opikseen.

 

Tällä viikolla ohjelmassa:

Maanantai: Aamulla kunnan johtoryhmä. Puolilta päivin viestintäpalaveri. Illalla kunnanhallitus.

Tiistai: Aamupäivällä kirjallisia töitä toimistolla. Iltapäivällä tapaaminen Loviisan ydinvoimalaitoksella.

Keskiviikko-Perjantai: Asioiden valmistelua.

 

Ensi viikolla olen lomalla, joten silloin en kirjoita viikkopäiväkirjaa.

 

Hyvää hiihtolomaviikkoa kaikille!

Olli

Lisää uusi kommentti